maanantai 30. marraskuuta 2015

Joulukalenterin ensimmäinen luukku



Blogin joulukalenteri. Jokainen päivä aukeaa luukku, tai ainakin on tarkoitus aueta, senpä näkee sitten :)

1. Joulukuuta. Luukusta paljastuu Bangkok, Thaimaa.

Olen ollut kaupungissa lomalla M kanssa vuonna 2006. Thaimaassa viimeksi 2014 maaliskuussa. Valitsimme yhden yön yöpaikaksi kentältä löytyvän lentokenttähotellin Novotelin. Tähän vaikutti se, että kaupunki on käytännössä vieras ja tulin tänne yksin kolmen lapsen, neljän ison, ja 2 pienen matkalaukun, 3 repun ja käsilaukun kanssa iltapimeällä. Lisäksi lentomme lähtee heti aamusta Suomeen.
Aamusaasteet Hanoissa...
Qatar Airwaysilla näppärä puolentoista tunnin lento Bangkokiin.. 
Lentokenttähotelli osoittautui todella kivaksi.. Nyt nukkumaan, jotta huomenna jaksaa nousta ja avata toisen luukun ;)

Mami










lauantai 28. marraskuuta 2015

Suomalaisuutta Vietnamissa

Heips,

On ollut hieman hiljainen postaustahti. Osaksi syynä on jatkuva sairastupailu. Ja sen vuoksi kirjoitukset ovatkin valitettavasti painottuneet sairasteluun, niin kuin osaksi nytkin. No jälkikäteen voidaan muistella kuinka Vietnamissa sairastettiin monen vuoden edestä. Olivia on ollut taas viikon poissa koulusta, koska bakteeri aiheuttamine oireineen ei lähtenyt kurkusta pois kahdesta lääkekuurista huolimatta. Toisen kuurin kesken vaihdettiin jo kolmas ja nyt näyttää vointi paljon paremmalta. Hirvittää kuinka monta kuuria hän on joutunut syömään, mutta ei ole paljoa ollut vaihtoehtoja. Hyvään henkeen en bakteerien häätämisen kohdalla hirveästi usko eikä hoitaneet lääkäritkään, vielä vähemmän näissä olosuhteissa.

Torstaina yritin sivuuttaa oireet omasta huonosta olosta ja mahakivusta. M kanssa lähdimme illasta salille ja ajattelin, että se varmasti menee ohi pienellä jumpalla. M tehdessä viimeisiä liikkeitä, vointini pisti minut makoilemaan lattialla, ketarat ojossa komeasti käsipainotelineen päällä. Kotiin päästyämme, ehdin käydä suihkussa ja loppuilta, sitä seuraava yö ja aamu menikin sitten pönttöä halaillessa ja niin edelleen... Perjantaina yhden yön "detox"-kuurin jälkeen, painoni tippui 2.5 kiloa. Sinänsä painonpudotuksesta ei ollut haittaa, mutta se kertonee jotain tästä "nesteenpoisto"kuurin tehokkuudesta.

Perjantaina oli tärkeä päivä, äideille ja lapsille. Koulun International Day. Olimme odottaneet päivää todella paljon. Kaukaa viisaana leivoin päivää varten onneksi etukäteen pakkaseen paljon korvapuusteja. Jokaisen koulun oppilaan oli tarkoitus tuoda jotain syötävää omasta maasta tarjottavaksi yhteiseksi hyväksi. Lisäksi oppilaiden toivottiin laittavan päälle jotain, jossa oli jotain omasta maasta. Lapset laittoivat naapurista lainatut leijonapaidat päälle. Joidenkin maiden oppilailla oli kansallispuvut, korealaisilla taekwon-do pukuja ja japanilaisilla karatepukuja.

Juhla koululla oli alkanut jokaisen maan esittäytyessä kiertämällä jalkapallokentällä kaikkien edessä. Vanhin maan oppilaista kantoi maansa lippua, kunnian siniristilipun kantamiselle sai Roosa. Arvatkaapa montako kansallisuutta oli edustettuna meidän lasten koulussa? 40, wau! Aikamoinen määrä. Suomi oli yksi pienimmistä, mutta ihan yhdenkin hengen maan edustuksia oli nähty, muun muassa Panamasta.
( Kiitos koulupäivän kuvista kuuluu Piialle )




 
 
 

Tässä meidän ja naapurin lapset laulamassa ranskaksi Pariisin tapahtumien vuoksi.



Lapset kehuivat kovasti eri maiden tarjottavia ja meidänkin perheen pullat olivat kaikki tehneet kauppansa. Tosin saattoi olla, että meidän ja naapurin lapset söivät ne itse. Tärkeintä, että maistuivat. Juhlassa oli nähty esityksiä maiden perinteisiin liittyen. Minä ja Oliviakin olisimme ehdottomasti haluttu osallistua, mutta parempi oli sairastaa nyt kuin muutaman yön päästä 11 tunnin lennolla.

Perjantaina iltapäivällä vointi heikentyi minulla vielä niin, että menin klinikalle. Lääkäri halusi heti minut tipan nokkaan ja siinä meni loppuilta. Oloa saatiin kohenemaan, kun nestettä ja lääkkeitä laitettiin suoraan suoneen, kun eivät pysyneet sisällä muuten. Kokeita otettiin ja bakteerin aiheuttama tulehdukseen määrättiin ab-kuuri. Ruokamyrkytys tai joku muu syy. Lääkäri sanoi lopuksi vain, että "Welcome to Vietnam".

Eilen lauantaina oli kansainvälisen naistenjärjestön järjestämä vuosittainen Bazaari St. Paul American koululla. Aamulla vointi oli jo sen verran hyvä, että pystyimme lähtemään. M tosin jäi etukäteen hankkimani lippu käyttämättä, koska töihin piti jälleen lähteä suunnitelmista poiketen. Alue oli täyttynyt eri maiden edustajien omista pöydistä, joista saattoi löytää vaikka glögiä, Marimekon servettejä, sukulakuja tai lohella kuorrutettuja ruisleipiä ;) Muillakin mailla oli herkullisia maistiaisia, mutta olotilasta johtuen, ruoka ei vielä maistunut. Kansainväliset koulut edustivat myös omilla pöydillään, mutta näiden lisäksi löytyi kymmeniä muita kaupittelevia tai mainostavia kojuja tarjoamassa tuotteita tai palveluitaan. Käsitöitä, kirjoja, kosmetiikkaa, vaatteita, huonekaluja ja pelejä esimerkiksi. Ostimme heti saavuttuamme lapsille arpaliput kojusta, jossa kerättiin rahaa paikallisille köyhille lapsille. Arvoista sai heti palkinnon. No Julialla ja Alexilla kävi melkoinen tuuri, molemmat nappasivat pääpalkinnon. J valitsi lahjakortin ravintolaan, jossa joskus syömme. Alex valitsi valtavan nallen, jonka lahjoitti Olivialle. Yritin ostaa pienet muistot ja käsityöt kojuista, joita olivat tehneet paikalliset liikunta- ja aistivammaiset ihmiset. Tai kojuista, jonka tuotot menivät suoraan juuri näille maaseudun pienten kylien lapsille, jossa elää paljon köyhiä perheitä. Perheitä, joiden kuukausitulot ovat noin 14-18 euroa. Saa ainakin minut kyllä melko hiljaiseksi. Tulot noin 50 eurosenttiä per päivä. Käsityöt oli tehty niin taidolla. Hinnatkin olivat edulliset siihen nähden, miten paljon niihin oli nähty vaivaa. Kyllä oli vaan mukava tapahtuma!

Nyt taas pakkaamaan. Maanantaina on sitten viimeinen koulupäivä ennen lasten joululoman alkua, vaikka koululla se virallisesti alkaakin vasta reilua viikkoa myöhemmin. Ja sitten kotimaata kohti!


Paperinarusta tehtyjä kortteja. Miettikääpä mikä vaiva tällaisenkin eteen on tehty, mielellään kyllä maksoi näistä sen pari euroa ja kun tiesi, että raha menee varmasti tarpeeseen. Toivottavasti vastaanottaja osaa arvostaa..

Näin hän teki näitä kortteja.



Paikallisia designia. Täytyy ajan kanssa käydä tutustumassa tähän liikkeeseen paremmin.





















 
Italia
Korea
Suomi ja Ruotsi

Näyttipä tutulta













 
 







 

Käsintehty nukke yhdelle nukenkeräilijälle..

 


Mami



 


tiistai 17. marraskuuta 2015

Matkaraportti, Nha Trang

Aloitetaan sillä, että tähänastisesti paras viikonloppu Vietnamissa takana! Oli niin erilaista Vietnamia, mihin olemme Hanoissa tottuneet. Hiljaiset tiet, autoja enemmän kuin skoottereita. Sininen taivas. Raitis ilma. Yhteistä aikaa koko perheellä.

Matkustimme torstaina Hanoista Nha Trangiin, joka sijaitsee Etelä- /Keski-Vietnamissa. Lentomme Vietnam airlinesilla lähti autioituneelta Hanoin Noibain kansalliselta vanhalta kentältä, joka vielä toimiessaan kansainvälisenäkin kenttänä oli valittu huonoimmaksi Aasiassa. Nyt liikkeet ja ravintolat oli suljettu sen jälkeen kun Hanoihin tammikuussa aukesi uusi hyvä kansainvälinen kenttä ja tunnelma vanhalla kentällä oli aavemainen.





Jotta maailma ei taas tuntuisi kovin suurelta, niin Nha Trangin Cam Ranhin kentälle päästyämme satuimme törmäämään heti suomalaisen tuttuumme, jonka kanssa vaihdoimme muutaman sanan.  Otimme pihalta taksin ja se vei meidät noin puolen tunnin ajomatkan päähän Vinpearlin mantereen puoleiseen rakennukseen, jossa oli sisäänkirjautuminen hotelliin. Odottaessamme kansallisasuihin pukeutuneet tarjoilijat toivat raikkaita tuorepuristettuja mehuja. Hotellillemme saareen pääsi gondolahissillä tai nopealla parikymmen paikkaisella pikaveneellä. Valitsimme veneen. Henkilökunta hoiti laukut mantereelta huoneeseen saakka perille. Saaren satamasta bussi kuljetti meidät hotellille muutaman minuutin ajomatkan päähän. Nämä edellä mainitut kulkuvälineet olivat käytettävissä, jos lomalla haluaisi käydä mantereen puolella vaikka tutustumassa Nha Trangin kaupunkiin tai muuten vaan maisema-ajelulla.





Vinpearlin saarella on tämän Vinpearlin kolme erilaista hotellia : Resort, Premium ja Luxury. Saarella ei ole muiden ketjujen hotelleita ja me valitsimme näistä Resortin. Tähän vaikutti hinnan lisäksi myös se, että tämä palveli meidän tarpeita perheellisenä eniten. Hotellissamme oli kaksi erillistä asuinrakennusta, joissa molemmissa tarjoiltiin ateriat ja saimme valita fiiliksen mukaan kumpaan milloinkin mentiin. Hotellissa oli mahdollisuus ostaa siis all inclusive- paketti ja ensimmäistä kertaa päätimme kokeilla sitä. Kauhean helppo tällaiselle viikonloppu matkalle ja varsinkin tuollaisella saarella. Julia kysyi ennen lähtöä, että tarkoittaako tämä nyt sitä, että kuljemme muiden turistien kanssa jonossa joka paikkaan lippua heiluttavan tyypin perässä? Ei tarkoittanut. Eli ihan netistä ilman ulkopuolista matkanjärjestäjää ostimme hotellin ja all inclusive paketin, johon siis sisältyi kolme ateriaa päivässä. Aterioilla oli todella monipuoliset valikoimat. Ruoan laatu oli hyvä ja sitä oli riittävästi. Vesi ja kahvi sisältyi juomista vain hintaan, sekä aamupalalla tuoremehut.














Viiden tähden hotelliksi huoneet olivat todella peruskauraa ja jopa vaatimattomia. Positiivista oli omat parvekkeet ja siisteys. Kuten Aasiassa monesti, jouduimme vuokraamaan kaksi huonetta. Heidän perhe ei käsitä kolmea lasta ja niinpä perheen miehet nukkuivat viereisessä huoneessa.

Hotellimme allasalue oli sen sijaan hieno ja iso, Etelä-Aasian suurin ulkoallas. Resort sijaitsi meren äärellä, pitkällä yksityisellä ja suojaisalla hiekkarannalla. Allasravintola löytyi altaan merenpuoleisella tasanteelta mahtavin maisemin varusteltuna. Rannoilla ei ollut ruuhkaa vaikka aurinko porotti kirkkaalta taivaalta ja lämpötila oli +35 celciusasteen kieppeillä varjossa. Aurinkotuoleista ei ollut pulaa. Hotellin sisällä oli taaperoikäisille kiva sisäleikkipaikka. Unohtamatta tenniskenttää ja saarelta löytyvää ketjun golfkenttää. Hotellissa oli noin 80% venäläisiä ja loput kiinalaisia asukeita.
Tästä renkailla leikkimisestä aalloissa tuli lapsille ehkä loman suurin huvi, jossa jaksoivat olla juomataukoja lukuun ottamatta useamman tunnin jokainen päivä.


 
 

 
 
 


 


Hotellilta kulki koko ajan 11- paikkainen golfauto, joka vei saaren huvipuistoon, vesipuistoon tai satamaan ja takaisin hotellille. Perjantaina menimme tämän kuljettamana heti aamusta meren rannassa olevaan vesipuistoon. Puistosta löytyi perheen miehillekin mieluisia mäkiä. Alexille vuokrattiin vesiskootteri. Illalla kävimme katsomassa vesipuiston vieressä samaisessa Vinpearl Landissa delfinaariossa, kun venäläisten ohjaajien ohjaamina taitavat delfiinit ja hylkeet esittivät taitojaan täydelle katsomolle.
 

 





 


 



 
Lauantaina lähdimme aamusta Vinpearlin omaan huvipuistoon huvipuistoon. Puistossa oli iso pelihalli, jossa kaikki pelit olivat ilmaisia. Hallista löytyi Hoplop tyyppinen pieni sisäpuisto. Myös 4D- elokuvateatteri olisi ollut saatavilla.  Huvipuiston virvokkeiden ja naposteltavien hinnatkaan eivät päätä huimanneet. Jäätelöt, limukat ja oluet maksoivat euron kipale. Huvipuistossa oli kadullinen vaatekauppoja ja turistirihkamaa niitä haluaville.  
Olivia toinen oikealta ja Julia oikean puolimmainen, kovin näyttävät pieniltä
Alex edessä ja M toisessa rivissä






Vuoren rinteille tehty kelkkarata, Alpine coaster. Jokainen meni yksittäin, paitsi minä ja Olivia samaan kelkkaan. Kelkan vauhdin sai itse säädellä. Upeat maisemat alas laskeutuessa!
Ajettiin puolen tunnin edestakaisin matka hissillä saarelta mantereelle ja takaisin. Upeat maisemat tästäkin. Tämä on maailman pisin meren päällä menevä kaapelihissi.




 Samassa paikassa sijaitsi myös aquarium. Tähtäsimme lauantain merenneitoesitykseen. Esitystä odotti kovasti Olivia. Hän hehkutti siitä etukäteen koko perheelle. Ison pettymyksen saattelemana saapui eturivistä kesken esityksen kertomaan meille leuka rinnassa, että voidaan lähteä. Merenneidoilla oli uimalasit päässä ja oli nähnyt, että kävivät ottamassa happea veden pinnalla. Näin ollen, eivät olleetkaan oikeita merenneitoja mitä oli oikeasti odottanut näkevänsä.

Henkilökunta oli hotellissa oikein ystävällinen. Lauantai-iltana toivat yllätyksenä kakun kynttilöineen synttäreiden kunniaksi puolisolleni. Myöhemmin aukaisimme shampanjan ja istuimme rannalla ihaillen maisemia, aaltoja ja meren ääntä. Muistelimme, että viime vuonna olimme synttäreiden aikaan San Franciscossa, Californiassa. Livebändi soitti takana piharavintolassa tuttuja englanninkielisiä covereita. Lapset olivat rannalla meidän kanssamme ja välillä kävivät viereisessä pienessä rakennuksessa pelaamassa pingistä ja biljardia.




Vinpearl Land (huvipuisto, delfinaario, vesipuisto, kaapelihissi, kyydit, aquarium) itsessään eivät olleet mitään Särkänniemiä tai Seaworldeja, että lähtisin erikseen maksaen niihin uudestaan. Mutta hotellin omina palveluina ja hintaan sisältyvänä ihan loistavat ekstrat lomaan. Ihmiset hyvät, seuraavan kerran kun mietitte matkaa Thaimaaseen ottakaa harkintaan Vietnamin upeat rannat. Aurinkomatkat ainakin järjestävät matkoja Nha Trangiin ja varmasti heidän kauttaan voisi saada buukattua myös Vinpearlin saarelta. Tosin netin kautta omatoimimatkana säästää rahaa ja on ihan yhtä helppoakin. Näissä hotellissa viihtyvät lapsiperheet, kuin eläkeläiset. Kaveriporukat tai miksei ihan yksinkin luksusta aurinkolomalta hakevat.

Ihana loma, kiitos matkakumppaneille! ;)
Vinpearl Nha Trang

-M-